keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Sopivasti sekaisin

Kun kirjailija Pauliina Vanhatalo halusi vaihtelun vuoksi kirjoittaa erityylistä kirjallisuutta kuin aiemmin, hän astui alter egonsa Veera Vaahteran nahkoihin. Nyt Pauliina-Veeralta on ilmestynyt jo viides harmiton ja hyväntuulinen viihdekirja, joka tarjoaa nykynaisille vertaistukea ja raikkaita näkökulmia.

Sopivasti sekaisin -romaanin päähenkilö Matleena Riikonen on tarmokas nainen, joka sekä koti- että työelämässään joutuu ottamaan ylen määrin vastuuta. Jossain vaiheessa vahvimmankin kamelin selkä katkeaa ja elämän kiemuroita on pakko tarkastella kriittisesti.


Matleena on kirjastotoimenjohtaja ja minulle kirjastoammattilaisena kirja tarjosi hykerryttävän tilaisuuden salakatsella mielikuvituskirjaston todentuntuisia kiemuroita ja hämmästellä kirjoittajan vahvasti realistista kuvausta kirjastojen nykytilanteesta. Paitsi että mielikuvituskirjastossa on henkilökuntaa riittämiin. todellisuus on karvaasti toinen.

Matleena elää myös pikkulapsiperheen arkea ja se on omassa elämässäni jo onnellisesti taakse jäänyttä elämää. Matleenan mies on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja keskittyy täysillä lapsiin. Koti saa rauhassa räjähtää, jos ei Matleena työpäivien jälkeen korjaa toisten jälkiä. Kyllästynyt, turhautunut ja väsynyt Matleena tekee kotityölakon ja jää odottamaan, että sotku herättäisi puolison huomaamaan järjestyksen ja puhtauden hyvät puolet. Mutta niinhän siinä käy kuten monissa muissakin perheessä. Sotku häiritsee vain äitiä ja vain äiti nolostuu, kun joku vieras sattuu kaaoksen näkemään.

Kun töissä alaiset järjestävät harmia ja kotonakaan asiat eivät oikein suju, ystävällinen ja tyylikäs esimies Juhani näyttäytyy Matleenan elämässä ystävällisenä, kannustavana ja kielletysti houkuttelevana miehenä. Juhanin olemassa olo tuo kirjaan ripauksen romantiikkaa ja ristiriitaa, sillä ei Matleenan oma mies Terokaan toivoton tapaus ole.





Sopivasti sekaisin oli oivallinen nopea haukkapala ja viihdyttävä ajankulu vappuviikonlopun lepohetkiin. Ei klassikkoainesta, mutta omassa genressään kelpo kirja. Elämää ei kannata ottaa liian vakavasti!


2 kommenttia: